perjantai 26. marraskuuta 2010

Laki ja oikeus -LEX ET IVS

Säätytalo Helsingissä 


Helsingin vanha hallinnollinen keskusalue on minulle jo opiskeluajoilta tärkeää seutua. Sieltä melko läheltä Senaatintoria löytyy myös Säätytalo, kaunis historiallinen rakennus autonomisen Suomen ajoilta.

Viime syksynä tarkastelin rakennuksen fasadia, jota uljaat pylväät kannattelevat. Fasadin veistoksissa on kuvattuna keisari pitämässä neuvoa kansansa kanssa. Neljä pylvästä edustanevat neljää koolle kutsuttua säätyä: aatelisia, papistoa, porvaristoa ja talonpoikia. Säätyjen pilarit jäävät kahden mahtipylonin väliin, jotka on myös nimetty latinaksi: Toisessa lukee laki ( LEX ) ja toisessa oikeus ( IVS ). Valistuneen itsevaltiaan hallitsema Suomen suuriruhtinaskunta halusi uskoa lain ja sen oikeudenmukaisen tulkinnan varaan koko julkisen hallinnon, kansallisen elämänsä.

Minusta historiallisen rakennuksen sanoma valistuksen ajoilta on edelleen melko yleispätevää, kun pohdimme eettisiä kysymyksiä kansan ja yksilöiden elämässä. Vanhan tuomarinohjeen sanoin voimmme todeta: "Se, mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan." Sekä lakimiehille että meille tavallisillekin kansalaisille on ajoittain kiusallisenkin tuttua, että yrityksistä huolimatta laki ei aina tavoita oikeutta. Siksi tarvitaan jatkuvaa keskustelua lakien oikeudenmukaisuudesta tässä ja nyt. Säätytalon fasadi kuvaa juuri tuota dialogia.

Kaikki eettinen ajattelu, myös kristillinen etiikka, elää toisaalta tutkaillen verrattain pysyviä arvoja ja toisaalta niiden toteutumista tässä ajassa. Kristittynä olen sitoutunut Raamatun ilmoittamiin käsityksiin oikeasta ja väärästä. Pappina ja uskonnon opettajana olen niitä vuosien ajan myös tottunut nuorille opettamaan. Raamatun eettisten ohjeiden soveltaminenkin vaatii toisaalta tulkintaa ja tulkinta edellyttää vuoropuhelua.

Pastori Pentti Tepsa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti