sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

KOKONAISKIRKOSSA SUUNNITELTU SEURAKUNTIEN RAKENNEUUDISTUS OLISI HUONO ESIMERKIKSI KEMIJÄRVEN SEURAKUNNAN NÄKÖKULMASTA



KESKITTÄMISTÄ JO VUOSIKAUSIA

Koko Suomessa 2000-luvun alku oli historian suurimman sisäisen muuttoliikkeen aikaa. Kasvukeskuksiin muutto lisäsi juurettomuutta, joka on omalta osaltaan ollut syynä valtaviin kirkosta eroamislukuihin juuri suurissa kaupungeissa. Kemijärvellä sitä vastoin kirkkoon kuuluminen on edelleen vahvaa (lähes 80 %). Oma seurakunta on tärkeä, mikä näkyy kaikessa seurakunnallisessa aktiivisuudessa.
Kemijärven kaupungissa olemme kärsineet keskittämis- ja keskittymisilmiöstä jo vuosikymmeniä. Se on ollut globaalien mekanismien vaikutusta, mutta toisaalta myös johtunut kotimaisista pyrkimyksestä päästä mukaan maapalloistumisen trendeihin. Keskittäminen on näyttäytynyt näin myös ideologisena ratkaisuna, jossa välineet on säädetty entistä isompien kokonaisuuksien mukaan, kunnes niistäkin on siirrytty suurempiin ja kannattavampiin. Kierre jatkuu, koska mallit oli jo alun perin luotu isoja kokonaisuuksia varten. 
Nyt seurakuntakentällä on kaavaillussa muutoksessa lähdetty liikkeelle kuntarakenteen muutossuunnitelman vanavedessä. Kuntarakennemuutos on peruuntunut. Kuitenkin tämä kirkon seurakuntarakenneuudistus jatkaa omaa elämäänsä – ikään kuin väistämättömänä. Valitettavasti tämä hanke näyttää keskittämishankkeelta, joka siirtää päätäntävaltaa pois alueilta keskuksiin – toiminta ja päätöksenteko eriävät.  
Todella liittymistarpeessa olevien seurakuntien sallittakoon muodostaa yhtymiä, mutta Hangosta Utsjoelle ulottuva myllerrys on kaavamaisuudessaan haitallinen. Täällä Lapissa puhutaan mielettömän laajojen alueiden yhteen niputtamisesta, mikä merkitsisi etelässä suurin piirtein samaa kuin Helsingin Kallion seurakunnan liittäminen Lahden seurakuntien kanssa yhtymäksi. Tuntuu, että mittakaava on laskettu väärin pitkien etäisyyksien pohjoista tarkasteltaessa. 
Laaja-alaiset seurakuntien yhtymät ovat täällä epäedullisia, koska yhdistettäessä useampi köyhtyvä ja ikärakenneongelmainen seurakunta luodaan yksi iso, köyhtyvä ja ikärakenneongelmainen yhtymä. Ratkaistavana on siis usean pienen ongelman sijaan yksi todella iso. Liittyminen etäisempään kasvukeskusseurakuntaan taas vahvistaisi paikallisen seurakunnan sivukonttoriluonnetta – osaltaan viestisi luovuttamisen mielialaa. 

PAIKALLISUUS OLISI LÖYDETTÄVÄ VOIMAVARAKSI

Rakentavampi vaihtoehto on pitää myös pienet seurakunnat täysin itsenäisinä säätämällä pienten seurakuntien tasolla ratkaisumalleja alueen ja seurakuntalaisten mukaan. Tällä tavalla säilytettäisiin paikallisuus ja kokemus sitä, että kirkko ei vetäydy alueilta. Kirkkohallitus voi ihan nykyrakenteilla nopeasti luoda oikeudenmukaisuutta alueiden välille, esimerkiksi palauttamalla pienille muuttotappioseurakunnille niiden keskusrahastomaksuja ja keräämällä niitä lisää kasvukeskuksista. Tämä olisi oikein senkin vuoksi, että syrjäseutujen seurakunnat ovat usein "mummolaseurakuntia", joihin tullaan keskuksista hoitamaan suvun kirkolliset toimitukset. Tästä koituu huomattavia kustannuksia pikkuseurakunnille, joiden toimituksista jopa 20-30%  joudutaan suuntaamaan keskustaajamista tulevile ulkopaikkakuntalaisille. 
Suunnitelluissa yhtymissä uudistus lisää väkirikkaamman alueen painoarvoa päätöksenteossa. Laajat lappilaiset seurakunnat muodostaisivat yhtyminä liian laajoja ja vaikeasti hoidettavia kokonaisuuksia. Priorisoitaessa harvaan asutut reuna-alueet kiinnostaisivat vähemmän yhtymän hallintoa. Millainen toimija uudenlainen yhtymä sitten olisi? Pitkät etäisyydet haittaisivat. Jos sama henkilö ajaa 100 km toiseen jumalanpalveluspaikkaan tai hautajaisiin, kuluu huomattava osa työajasta matkoihin. 
Harmillista olisi myös, jos paikallisseurakunta ei voisi olla enää itsenäisesti yhteydessä kapitulliin ohi yhtymähallinnon. Tukkeena olisi siis tätä syntynyttä uutta väliportaan hallintoa. Onkohan viisasta, että tässä kirkolle haasteellisessa nykytilanteessa luodaan ongelmallisia yhtymiä ja väliportaan byrokratiaa, minkä seurauksena myös hiippakunnan ja seurakuntien suorat yhteydet heikkenisivät?
Klikkaa -> Tästä linkistä saat tietoja seurakuntarakenneuudistuksesta

Pentti Tepsa
kirkkoherra 
Kemijärven seurakunta