Pidän hyvänä, että seurakuntarakennemuutos torjuttiin. Tässä rakennemuutoksessa olisi ollut kysymys historiallisesta muutoksesta kirkkomme hallinnossa. Merkittävällä tavalla ja pakollisena kirkkomme päätöksentekoon olisi kautta maan tullut neljäs hallinnnon taso: Kirkkohallituksen, hiippakuntasaon ja seurakuntason lisäksi olisimme saaneet yhtymärovastikuntatason yhtymärovasteineen.
Kirkkomme koko maassa on rakentunut alueellisesti hyvin omalaimaisesti ja kullakin seudulla on oma seurakuntahistoriansa. Pakollisena mallina ehdotettu rakennemuutos olisi kohdellut liian kaavamaisella tavalla seurakuntia Helsingistä Utsjoelle.
On hyvä, että keskusvallan vallankäyttöä kirkossamme rajoittaa kirkolliskokouksen määräenemmistösuoja. Toivon, että kulkisimme tämän päätöksen myötä kohti alueittain ja alueilta käsin rakentuvaa kirkkoa. Seurakunnan koko ei läheskään aina ole tae hyvästä toiminnasta - ei taloudellisesti eikä hengellisesti.
Srk-rakennemuutoksen suunnittelu lähti kirkossamme liikkeelle edellisen hallituksen kaavaileman kuntaremontin vanavedessä. Kuntaremontti pysäytettiin, mutta kirkolla ei ollut mekanismeja tai halua pysäyttää srk-rakennemuutoshanketta. Ei, vaikka kuntarakennemuutoksesta erillisenä hankkeena se olisi jatkossa saattanut tuottaa ristiriitaa kuntauudistusten kanssa. Tulevat kuntaliitokset olisivat ehkä suunnitelluista yhtymärajoista poikkeavia. Siksi toivoisin, että kirkon hallinnossa tutkittaisiin ja keksittäisiin mielekkäitä tapoja pysäyttää ajoissa uudistusprosesseja, jotka näyttävät jo muuttuneen vanhanaikaisiksi tai muuten ristiriitaisiksi.
Uutinen kirkolliskokouksesta: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E749C3F11022CA97C2257E3E0055A130?OpenDocument&lang=FI
Pentti Tepsa
Kemijärven kirkkoherra
