Arki vielä sujuu, mutta miksi ihmeessä vietämme juhlaa?

Tammikuussa Lapin talven valo hellii silmiä. Aurinko tulee  esiin horisontin takaa valaisemaan kuurottuneita metsiä. Pian päivä pitenee ja kevättalven paiste alkaa leiskua lumihangilla. Pimeässä vuodenajassa on se etu, että on voinut vetäytyä enemmän omaan lepoonsa. Lepäähän se luontokin talven sylissä.

Olen mieltynyt arkeen, tavallisiin asioihin kätkeytyy ilo. Työnteko ja kodin askareet voivat olla kuin hiljaista jumalanpalvelusta. Perheen yhteiset ateriahetket painuvat muistoihin ja tulevat mieleen silloinkin, kun lapset ovat jo maailmalla. Yöpuulle asettuminen ja yhteinen herääminen ovat kuin arjen pyhiä toimituksia. Vanhastaan niihin onkin liittynyt rukous: iltarukous ja aamuhiljentyminen.

Juhla katkaisee arjen ja usein valmistelee siirtymistä hiukan muuttuneeseen elämänmenoon. Viikkorytmissä lepopäivän kautta siirrymme seuraavaan työviikkoon. Kastejuhlan, konfirmaation, häiden ja hautajaisten kautta siirrymme uuteen elämänvaiheeseen. Iloiset tai surulliset erityistilanteet, yhteiset juhlat jäävät muistoihin ja liittävät elämäntarinoita toisiinsa. Suvut tulevat yhteen ja nivoutuvat toisiin sukuihin.

Jeesus aloitti julkisen toimintansa pienen kylän hääjuhlassa. Kaanan häissä Jeesus teki ensimmäisen tunnustekonsa Johanneksen evankeliumin mukaan (Joh. 2: 1–11). Johanneksen evankeliumikirjassa kerrotaan kaikkiaan seitsemästä tunnusteosta, joilla Jeesus osoitti olevansa ihmisyytensä lisäksi messias ja Jumala.

Jeesuksen kotiseudulla pohjoisessa Israelissa häitä vietettiin viikon kolmantena päivänä eli tiistaina. Hääpäivä on tiistai myös nykyajan juutalaisuudessa. Tämä päivä pääteltiin parhaaksi hääjuhlalle, sillä luomiskertomuksessa sanotaan hepreaksi ainoastaan kolmannen päivän kohdalla kaksi kertaa: ”ki tov”  eli ”niin oli hyvä” (1. Moos. 1).

Herramme Kristuksen ensimmäinen tunnusteko, veden muuttaminen viiniksi hääjuhlassa, muistuttaa meitä siitä, että Jumala on kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Hän on läsnä ilossamme ja surussamme. Viini hääjuhlassa oli ilon ja runsauden vertauskuva. Juhlahetki edeltää usein elämänmuutosta, johon voimme lähteä luottavaisin mielin, Herran siunaukseen ja varjelukseen uskoen.

Pastori Pentti Tepsa